What is the force ratio of a gas spring?

Voiman osamäärä on laskettu arvo, joka ilmaisee voiman kasvun/häviämisen kahden mittauskohdan välillä.

Puristuskaasujousen voima kasvaa mitä enemmän puristetaan, toisin sanoen työnnettäessä männänvarsi sylinteriin. Tämä johtuu siitä, että sylinterissä oleva kaasu puristuu yhä enemmän kokoon sylinterin tilavuuden muutoksien seurauksena, mikä nostaa painetta ja saa aikaan aksiaalisen voimaan, joka puolestaan työntää männänvartta.

1. Voima kuormittamattomalla pituudella. Kun jousi on kuormittamaton, se ei tuota voimaa.
2. Voima käyttöönotettaessa. X määrään voimaa (N) lisätyn, sylinterin paineella tuotetun, kitkavoiman yhdistelmän ansiosta käyrä osoittaa selkeästi, että voima nousee melko paljon heti, kun kaasujousi on puristettu. Kun kitka voitetaan, käyrä laskee. Jos jousi on levännyt jonkin aikaa, kaasujousen aktivoimiseksi jälleen saatetaan vaatia ylimääräistä voimaa. Alla olevassa esimerkissä esitetään ero kaasujousen ensimmäisen ja toisen puristamiskerran välillä. Jos kaasujousta käytetään säännöllisesti, voimakäyrä on lähellä alempaa käyrää. Kaasujousi, joka lepää jonkun aikaa, muistuttaa todennäköisesti enemmän ylempää käyrää.
3. Maksimaalinen voima puristettaessa. Tätä voimaa ei voida juurikaan käyttää rakenteellisissa yhteyksissä. Voima saavutetaan vain hetkellisesti, kun jatkuva paine/liike pysähtyy. Kun kaasujousi ei enää liiku, kaasujousi pyrkii palamaan alkuasentoonsa, mistä johtuen käytettävissä oleva voima on pienempi ja käyrä laskee kohtaan 4.
4. Jousen tuottama maksimivoima. Tämä voima mitataan kaasujousen paluuliikkeen alussa. Tämä antaa oikean kuvan siitä, kuinka suuri kaasujousen maksimivoima on sen ollessa paikallaan tässä vaiheessa.
5. Voima, joka kaasujouselle ilmoitetaan taulukoissa. Normaalien standardien mukaisesti kaasujousen voima saadaan mittaamalla voima sen jäljellä olevan 5 mm matkalta kohti venytettyä asentoa ja pysähtyneenä.
6. Voiman osamäärä. Voiman osamäärä on laskettu arvo, joka ilmaisee voiman kasvun/häviämisen kohdan 5 ja kohdan 4 arvojen välillä. Näin se ilmaisee, kuinka paljon voimaa kaasujousi menettää palatessaan maksimiliikepisteestä 4 pisteeseen 5 (maks. liike venytettynä – 5 mm). Voiman osamäärä lasketaan jakamalla pisteen 4 voima pisteen 5 arvolla. Tätä tekijää käytetään myös päinvastaisessa tilanteessa. Jos sinulla on tiedossa voiman osamäärä (katso arvot taulukoissamme) ja voima pisteessä 5 (voima taulukoissamme), voima pisteessä 4 voidaan laskea kertomalla voiman osamäärä pisteen 5 voiman arvolla.
   Voiman osamäärä riippuu sylinterin tilavuudesta sekä männänvarren paksuudesta ja öljyn määrästä. Se vaihtelee koon mukaan. Metalleja ja nesteitä ei voi puristaa kokoon, ja tästä syystä ainoastaan sylinterin sisällä oleva kaasu voidaan puristaa.
7. Vaimennus. Pisteiden 4 ja 5 välillä voimakäyrässä näkyy taipuma. Vaimennus alkaa tässä pisteessä, ja jatkuu koko jäljellä olevan liikematkan. Vaimennus syntyy, kun öljyn on imeydyttävä männän reikien läpi. Muuttamalla reikien kokojen yhdistelmää, öljymäärää ja öljyn viskositeettia voidaan muuttaa vaimennusta.
   Vaimennusta ei voi/tule poistaa kokonaan, koska täysin kokoonpuristettua kaasujousta ei tällöin vaimenneta männän äkillisen liikkeen yhteydessä, ja männänvarsi voi näin työntyä sylinteristä.