Materiaalí

Sylinteri: Hitsattu kylmämuovattu putki EN 10305-3 ST37 / S14

Mäntä: C35R . Sylinterissä on puolimatta musta maalipinta, ja männänvarsi on käsitelty plasmanitridillä, joka tekee pinnasta erittäin kestävän ja suojaa kohtalaisesti ruosteelta. Käsittely ei kuitenkaan voi korvata erityistä ruostumattomasta teräksestä valmistettua kaasujousta.

Öljy: Öljy on tavallinen voiteluöljy, mutta sitä ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön Meillä on varastossa ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kaasujousia (AISI 316), joissa on käytetty elintarvikelaatuista öljyä. Tutustu valikoimaan täällä.

Kaasu: Typpi N2 Ilmakehän ilmassa on 78,09 % typpeä, ja siitä tuotetaan typpeä tislaamalla nestemäistä ilmaa. Typpi on hajutonta, väritöntä, myrkytöntä ja syttymätöntä.

Tarvitsetko ruostumattomasta teräksestä valmistetun version?

Jos kaasujousia käytetään kosteissa olosuhteissa, suositellaan ruostumattomia kaasujousia. Ankarissa ympäristöissä, kuten merenkulussa tai elintarviketuotannossa, käytetään ruostumattomasta teräksestä 316 valmistettuja kaasujousia. Kaasujousemme ruostumattomasta teräksestä 316 on täytetty elintarvikelaatuisella öljyllä (Omnilube FGH 1046). Kaasujouset ovat FDA:n hyväksymiä. Tutustu valikoimaan täällä.

Toleranssit

Vapaa kuormittamaton pituus (L2): +/- 3 mm

Mäntä (L1): +/- 2 mm

Voima (F): +/- 10 %

Tietolehti ja 3D CAD

Jos haluat jousen PDF-tietolehden tai 3D CAD -piirustuksen .step, .iges tai .sat muodossa, voit ladata ne ilmaiseksi napsauttamalla 3D CAD -symbolia taulukon tuotenumeron vieressä.

Varasto numero

Sodemann Industrifjedre A/S:n tuotevalikoiman kaasujouset määritellään männänvarren, iskunpituuden ja voiman perusteella yksikössä N.

Termit

 

 

 

Ø1

=

Mäntä halkaisija

Ø2

=

Sylinterin halkaisija

L1

=

Iskupituus

L2

=

Kuormitta. pit. kiert. Välillä

L3

=

Putken pituus

G

=

Kierteillä

F

=

Voima (Newton)

K

=

Voima osamäärä

1 N

=

0,10197 kg

1 kg

=

9,80665 N

Voiman osamäärä on laskettu arvo, joka ilmaisee voiman kasvun/häviämisen kahden mittauskohdan välillä.

Puristuskaasujousen voima kasvaa mitä enemmän puristetaan, toisin sanoen työnnettäessä männänvarsi sylinteriin. Tämä johtuu siitä, että sylinterissä oleva kaasu puristuu yhä enemmän kokoon sylinterin tilavuuden muutoksien seurauksena, mikä nostaa painetta ja saa aikaan aksiaalisen voimaan, joka puolestaan työntää männänvartta.

1. Voima kuormittamattomalla pituudella. Kun jousi on kuormittamaton, se ei tuota voimaa.
2. Voima käyttöönotettaessa. X määrään voimaa (N) lisätyn, sylinterin paineella tuotetun, kitkavoiman yhdistelmän ansiosta käyrä osoittaa selkeästi, että voima nousee melko paljon heti, kun kaasujousi on puristettu. Kun kitka voitetaan, käyrä laskee. Jos jousi on levännyt jonkin aikaa, kaasujousen aktivoimiseksi jälleen saatetaan vaatia ylimääräistä voimaa. Alla olevassa esimerkissä esitetään ero kaasujousen ensimmäisen ja toisen puristamiskerran välillä. Jos kaasujousta käytetään säännöllisesti, voimakäyrä on lähellä alempaa käyrää. Kaasujousi, joka lepää jonkun aikaa, muistuttaa todennäköisesti enemmän ylempää käyrää.
3. Maksimaalinen voima puristettaessa. Tätä voimaa ei voida juurikaan käyttää rakenteellisissa yhteyksissä. Voima saavutetaan vain hetkellisesti, kun jatkuva paine/liike pysähtyy. Kun kaasujousi ei enää liiku, kaasujousi pyrkii palamaan alkuasentoonsa, mistä johtuen käytettävissä oleva voima on pienempi ja käyrä laskee kohtaan 4.
4. Jousen tuottama maksimivoima. Tämä voima mitataan kaasujousen paluuliikkeen alussa. Tämä antaa oikean kuvan siitä, kuinka suuri kaasujousen maksimivoima on sen ollessa paikallaan tässä vaiheessa.
5. Voima, joka kaasujouselle ilmoitetaan taulukoissa. Normaalien standardien mukaisesti kaasujousen voima saadaan mittaamalla voima sen jäljellä olevan 5 mm matkalta kohti venytettyä asentoa ja pysähtyneenä.
6. Voiman osamäärä Voiman osamäärä on laskettu arvo, joka ilmaisee voiman kasvun/häviämisen kohdan 5 ja kohdan 4 arvojen välillä. Näin se ilmaisee, kuinka paljon voimaa kaasujousi menettää palatessaan maksimiliikepisteestä 4 pisteeseen 5 (maks. liike venytettynä – 5 mm). Voiman osamäärä lasketaan jakamalla pisteen 4 voima pisteen 5 arvolla. Tätä tekijää käytetään myös päinvastaisessa tilanteessa. Jos sinulla on tiedossa voiman osamäärä (katso arvot taulukoissamme) ja voima pisteessä 5 (voima taulukoissamme), voima pisteessä 4 voidaan laskea kertomalla voiman osamäärä pisteen 5 voiman arvolla.
   Voiman osamäärä riippuu sylinterin tilavuudesta sekä männänvarren paksuudesta ja öljyn määrästä. Se vaihtelee koon mukaan. Metalleja ja nesteitä ei voi puristaa kokoon, ja tästä syystä ainoastaan sylinterin sisällä oleva kaasu voidaan puristaa.
7. Vaimennus. Pisteiden 4 ja 5 välillä voimakäyrässä näkyy taipuma. Vaimennus alkaa tässä pisteessä, ja jatkuu koko jäljellä olevan liikematkan. Vaimennus syntyy, kun öljyn on imeydyttävä männän reikien läpi. Muuttamalla reikien kokojen yhdistelmää, öljymäärää ja öljyn viskositeettia voidaan muuttaa vaimennusta. Vaimennusta ei voi/tule poistaa kokonaan, koska täysin kokoonpuristettua kaasujousta ei tällöin vaimenneta männän äkillisen liikkeen yhteydessä, ja männänvarsi voi näin työntyä sylinteristä.

Kaasujouset sisältävät korkea paineista Nitrogen kaasua. Se on kaasutyyppi, joka ei syty palamaan/ räjähdä, eikä se ole myrkyllistä hengittää. Kaasujousta ei saa missään tapauksessa purkaa osiksi tai täyttää uudelleen - tämä on hyvin vaarallista johtuen kaasun korkeasta paineesta! Kaasujousta ei myöskään saa koskaan polttaa, puhkaista, litistää tai taivuttaa, eikä sen pintaa saa hitsata. Mäntää ei saa naarmuttaa, maalata tai taivuttaa.

Tavallisia kaasujousia ei saa koskaan käyttää turvakeinona. Jos kaasujousen vahingoituminen voi johtaa tapaturmaan, täytyy tämä ennakoida muilla turvakeinolla, taikka käyttää turvallista kaasujousta. Kysy meiltä lisää tietoa asiasta. Jos kaasujousen sisältävä rakenne voi aiheuttaa henkilövahinkoja, jos kaasu poistuu jousesta, on käytettävä ylimääräistä turvalaitetta loukkaantumisen estämiseksi. Joissakin rakenteissa voidaan käyttää kaasujousien turvaputkia. Tämä suojaa rakennetta siinä tapauksessa, että kaasujousen paine laskee äkillisesti. Lue lisää

Kaasujouset tulee säilyttää ja asentaa mäntä osoittaen alaspäin ja 45 asteessa vaakatasossa. Tämä on tärkeää siksi, että tällainen asennus varmistaa sisäisten stefojen pysymisen voideltuna kaasujousen sisältämällä öljyllä.

Jos kaasujousi asennetaan vaakasuoraan tai männänvarsi ylöspäin, öljy valuu ulos tiivisteestä, jolloin se kuivuu. Tämä heikentää vähitellen toimintaa, ja lopulta tiiviste voi vuotaa, jolloin kaasujousi menettää voimansa. Jokaisella asennuskerralla tulee varmistaa, ettei taivutusta ilmene sivusuunnassa, tai muita voimia jotka vaikuttavat kaasujouseen muulla tavalla kuin johtaen vapaaseen akselin liikkuvuuteen kaasujousen pituussuunnassa.

Jos kaasujousi ei ole liikkunut vähään aikaan, sen saaminen uudelleen liikkeelle voi vaatia hieman ylimääräistä voimaa. Tämä on täysin normaalia.

Huomaa myös, että yli 200 N:n jousen puristaminen kokoon käsin ei yleensä onnistu.

Suosittelemme käyttämään kaasujousilla varustetuissa rakenteissa fyysistä pysäytintä sen varmistamiseksi, että kaasujousi ei ylikuormitu. Fyysinen pysäytin estää männänvarren painumisen suoraan alas. Toisin sanoen osan männänvartta on aina oltava näkyvissä. Tämä varmistaa kaasujousen ominaisuuksien säilymisen ja varmistaa optimaalisen käyttöiän.

Jos ovi on fyysisesti suuri ja/tai painava, suosittelemme, että käytät rakenteessa kahta kaasujousta. Muussa tapauksessa on olemassa rakenteen vääristymisen vaara. Tämä voi rajoittaa kaasujousen toimivuutta ja lyhentää sen käyttöikää huomattavasti. Pahimmassa tapauksessa se voi jopa tuhota rakenteen.

Jos rakenteeseen on asennettu kaksi kaasujousta, suosittelemme aina vaihtamaan molemmat kaasujouset samalla kertaa. Vanhan ja uuden kaasujousen voimassa voi olla eroja, ja tästä voi olla seurauksena ei-toivottua toimintaa ja lyhyempi käyttöikä.

Vältä männän varren voitelua, sillä kaasujousivalikoima on huoltovapaa. Kaasujousi on mahdollista suojata kumipalkeilla, jos kaasujousta käytetään epäpuhtaassa ympäristössä.

Kaasujousi täytetään 20 asteessa ja alkuvoima on siksi mitattu tässä lämpötilassa.

Voima muuttuu noin 3-3,5% per 10 astetta. Mitä kylmempää on, sitä heikommaksi kaasujousi muuttuu.

Kaasujousemme toimivat parhaiten lämpötiloissa -30°C - +80°C. Jousien käyttö lämpötiloissa, jotka ovat lähellä näitä rajoja, aiheuttaa muuttuneen voiman, eikä maksimaalista käyttöä voida suositella.

Kaasujouset on suunniteltu suorittamaan maksimissaan 5 iskua minuutissa 20 asteessa. Jos nämä arvot ylittyvät johtaa se lämmön lisääntymiseen kaasujousen sisällä, joka voi johtaa stefojen vuotamiseen.

Kaasujouset menettävät painetta hieman ajan myötä verrattuna alkuperäiseen paineeseen niiden asennushetkellä. Painehäviö voi olla jopa 10 %.

Käytä aina pienintä mahdollista liikkuvuutta ja valitse suurin mahdollinen sylinterin halkaisija - tämä pidentää kestävyyttä. Pitkät ja kapeat kaasujouset ovat tietenkin huomattavasti heikompia kuin pitkät ja paksut kaasujouset.